Fiasko Records

Karikko-arvioita

Tämä sivu sisältää suomenkielisissä medioissa julkaistuja Karikko-arvioita.

Helsingin Sanomat, 15.11.2001

Kotoisia ja vahvoja kuvia
Konsertti: Karikko ja Ahava -yhtyeiden levynjulkaisukonsertti Jumo Jazz Clubilla

Karikon ja Ahavan soittajat, ja jopa heidän yleisönsä tulevat vielä paljolti Sibiksen piireistä. Mutta laajempikin suosio odottanee ovella: Karikon vetäjä Kari Ikonen on jo profiloitunut harvinaisen persoonallisena jazzsäveltäjänä ja Ahavan Mia Simanainen on ollut jo pitkään nousemassa jazzlaulajattariemme kärkiryhmään.

Kari Ikonen toimii sähköisessä Gnomus-triossa ja on soittanut mm. Mr Fonebone ja Gourmet [ei ole, toim. huom.] -yhtyeissä. Ikosen sävellyksiä on soittanut mm. Umo.

Karikon levynjulkaisukeikka osoitti myös, että juuri Ikosen ilmava, runollinen ja ilmaiseva sävellyskynä erottuu selkeästi tavallisemmasta jazzmodernismin massasta. Pianistina Ikonen on myös pätevä, mutta ei vielä mikään Seppo Kantonen saati Iiro Rantala.

Ikosen sävellysten nimet, kuten Luoto, Keijukki, Erakko, Unia ja Epäkkään kosto kertovat tietystä kirjallisesta selkeydestä, pyrkimyksestä hyvin luonteikkaaseen ja kuvaavaan ilmaisuun.

Tuollaisesta voisi syntyä kliseistä ohjelmallisuutta, mutta Ikonenpa on kekseliäs! Kappaleista syntyy kauniita ja jännittäviä seikkailuja, joissa tasapainoilu omimpien ideoiden ja "jazztradition" välillä vielä kuuluu, mutta myös onnistuu.

Ikosen musiikin yleisilme on tunnistettavan pohjoiseurooppalainen "taiteellisine" kuulauksineen, mutta onneksi myös Ellingtonin tyyliin karakteristinen. Tähän viittasivat vaihtelevat instrumentaatiot.

...

Simanaisen ja Ikosen ohella illan tähdiksi nousi harvinaisen laaja-alainen rumpali Mika Kallio ja erityisesti koko ajan lavalla häärinyt Sonny Heinilä. Hänen tenorinsa lähestyy yhä vakuuttavammin Coltranen myöhäiskauden vapautta, ja toisaalta bambuhuilu nain intonaatio kertoi yhä syventyneestä muusikkoudesta.

Jukka Hauru

Jazzradio/Ajankohtaista (Ylen Ykkönen)
26.11.2001

Fiasko Recordsin vastikään julkaisema Karikko esittelee monipuolisesti Kari Ikosen säveltäjäntaitoja: albumi alkaa viime vuonna kansainvälisen Julius Hemphill -sävellyskilpailun voittanella Ikosen kappaleella Luoto, jonka esittää suomalaisista huippujazzareista kasattu, aika iso bändi. Levy etenee vaihdellen pienyhtyenumeroiden ja isommalle kokoonpanolle kirjoitettujen sävellysten välillä, ja tunnelmissa löytyy sekä kuulaan seesteisiä että hieman tummempiakin. Ja Kari Ikonen ei olisi Kari Ikonen, ellei viimeistään levyn loppupuolelta löytyisi myös hieman jazzillista huumoria.

Ikonen soittaa nyt jo kolmella Fiasko Recordsin julkaisemalla albumilla, ja kaikkiaan merkin katalogi on kasvanut viiden levyn mittaiseksi. Se on hyvä saavutus vain vuoden ikäiseltä levy-yhtiöltä, ja lisäksi Fiasko on koko ajan pysynyt tinkimättömän laadukkaalla linjalla eli keskittynyt julkaisemaan valtavirran ulkopuolella uivaa suomalaista jazzia. Mainittakoon vaikkapa omalaatuista kauhujazz-ambientia tekevä Gnomus-trio, ja monipuolisesti jazzin sekä vieläkin kevyemmän musiikin tyylipaletteja hyödyntävä Gourmet -yhtye. Fiasko käyttää levyjensä markkinoinnissa internettiä tyylikkäästi, ja on saanut kotisivuistaan Suomijazz -internetsivuston myöntämän kunniamaininnankin. Käykää katsomassa: www.fiaskorecords.com.

Markus Partanen
(lainattu tekijän luvalla)

Jazzrytmit
7.12.2001

...

Fiasko Records jatkaa pyyteetöntä linjaansa ja merkin tämän vuoden aikana julkaistut levytykset ovat pitkälti suomalaisen jazzin valtavirroista poikkeavia anarkistisen aggressiivisia tuotoksia. Fiaskolle levyttävät yhtyeet ovat todella pirteä lisä siihen jazzin tarjontaan, mitä on totuttu suomalaisissa jazzjulkaisuissa kuulemaan.

...

Auvo Laaksonen
(lainattu lehden luvalla)

Muusikko, 2002

Karikko on viime vuoden JazzEmma, säveltäjä/pianisti Kari Ikosen sooloprojekti. Mukana on eri raidoilla useita muusikoita, muun muassa kuusi puhaltajaa ja sello. Vakituisemmin on puhaltajista esillä Sonny Heinilä (ts/ss), rumpalina on koko ajan Mika Kallio. Akustisten soittimien välissä liikkuu Tomi Vartiaisen sähkökitara, Ikonen itse käyttää myös jonkinverran sähköpianoa sekä moogia.

Ikosella on pomona hyvin langat käsissään, kokonaisuus pysyy muusikkomäärästä huolimatta soinnillisesti kiinteänä, johon vankka sävellysmaailma antaa hyvän pohjan. Etenkin albumin alku on melko rauhallista kelluntaa, "niiku ecm-pohjalta", mutta kolmannella raidalla "Keijukki" on jo rivakampi tempo päällänsä, ja seuraavassa "Erakossa" tenori vähän huutaakin.

Kalle Kankaan sello antaa miellyttävästi lievää yllätyksellisyyttä sointiin, ja yksilösuorituksista on vielä mainittava rumpali Kallion lennokas osuus "Epäkkään kostossa".

Albumi on hieno, tyylikäs kokonaisuus, jonka ainoat miinukset tulevat kannen värivalikoimasta. Käytettävissäni olevalla näkökyvyllä on sen teksteistä -etenkin takakannen osalta- lähes mahdotonta saada selvää.

Pekka Nissilä

Soundi
huhtikuu 3/2002

Etenkin Rhodesin parissa oman äänensä jo löytänyt 29-vuotias Kari Ikonen julkaisi vastikään debyyttinään jazzista voimaansa ammentavan levyn, jota ei voi kuvata kuin sateenkaarimaiseksi. Karikko esittäytyy väliin ison kokoonpanon mingusmaisen hallittuna tulivuorenpurkauksena, väliin taas pienemmän laboratorion tuotoksena. Mutta niin vahva on Ikosen klassistakin kavahtamaton biisintekijän ääni, ettei moinen tyylillinen tai kokoonpanollinen vaihtelu kuulosta sattumanvaraiselta, saati hallitsemattomalta.

Tukenaan kosketinmiehellä on heittäytymiseen tottuneita soittajia kahdessa polvessa. Heistä erityisen edukseen esiintyvät pasunisti Markku Veijonsuo, fonistit Pepa Päivinen ja Sonny Heinilä sekä kitaristi Tomi Vartiainen ja rumpali Mika Kallio. Näistä lahjakkuuksista kolme edellämainittua johtaa myös oma bändiään, joten tulivoimaa ja näkemystä on Ikosen esikoiselle kertynyt melkoinen otanta. Suuren ja pienen yhtyeen mahdollisuuksien peilaamisen ohella Karikko löytää toisen vahvan vastaparin sähköisen ja elektronisen ilmaisun tutkimisesta. Siinä missä ikätoveri Samuli Mikkonen on kollegaansa edellä puhtaassa pianismissa ja umpisuomalaisten tunnelmien välittämisessä, vakuuttaa Ikonen erilaisten tyylien hallinnallaan.

* * * * *

Petri Silas
(lainattu tekijän luvalla)